Saga Bloggaa: Anssi bloggaa: 130 Days of Bath

Hehei te kaikki blogin uskolliset lukijat, silloin tällöin kuvissa vilahtava kirjoittaja on täällä jälleen. Kuvia onkin tähän mennessä blogiin kertynyt aika kasa ja niitä katsellssa vasta kunnolla tajuaakin, kuinka paljon täällä Bathissa on ehtinytkään kokemaan. Tämänkertainen blogipostaus onkin viimeinen laatuaan, sillä seuraavan kerran tätä kirjoitettaessa ollaankin jo Suomessa. Huomenna suuntana on Lontoo 3. kerran ja sen jälkeen Helsingin odottava viileys. Nyt pakkaamisien jälkeen (yllättävästi tavaroita on taas päässyt kertymään) onkin hyvä hetki hieman istahtaa alas ja harjoittaa retrospektiivistä muistijälkien tutkiskelua sekä miettiä mitä jäi käteen.

Päällimmäisenä tätä kirjoitettaessa on ajan odotettuakin nopeampi sujahtaminen. Vaikka etukäteen siitä jo varoiteltiinkin, että aika täällä tulee olemaan ohi ennen kuin sitä huomaakaan, ei sitä silti olisi uskonut. Matkan varrelle on mahtunut jos jonkinmoista tapahtumaa ja muistoa. Listaankin nyt tähän muutamia asioita ja muistoja, jotka ovat erityisesti jääneet mieleen.

Ensimmäisenä mieleen juolahtaa Bathin kaupunki itsessään, hunajan väriset kivitalot ja pienet kujat. Usein kuuli monien muiden vaihto-opiskelijoiden valittavan kaupungin pienuudesta ja tylsyydestä. Me taas Sagan kanssa olemme täysin erimieltä. Bathissa vain on sitä jotain ja kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. Ensinäkemältä ei olisi uskonut kuinka paljon erilaisia kauppoja, ravintoloita ja näkymiä Bath kätkeekään.

SouthGaten shoppailualue pitää sisällään enemmän käymisen arvoisia kauppoja kuin Lahti konsanaan, minkä kyllä sai tänään kokea matkalaukkuja kiinni sulloessa. Monta pientä pubia ja ravintolaa on tullut koettua, niistä ehkä mieleen jäävimpinä Hall & Woodhouse, Salamander, Westgate, Martini Ristorante, sekä Cote.

Itse kaupungin näkymistä mieleenpainuvimpia ovat olleet jo moneen kertaan esillä ollut Pulteney Bridge ja riverside, sekä hieman vähemmälle huomiolle jäänyt Alexandra Park, josta avautuu mahtava näkymä kaupungin ja Avon-joen yli. Hieman negatiivisemmassa valossa mieleen on jäänyt Avonin pohjamutiin moneen kertaan kirottu yliopiston mäki, sekä uskomattoman epäsäännöllisesti toimiva paikallinen bussiliikenne.

Bussiliikenteestä tuleekin mieleen taannoinen "lumimyrsky" ja "severe weather conditions", jotka johtivat eräänkin tentin perumiseen. Näin suomalaisena on uskomatonta miten sekaisin koko maa voi mennä muutamasta sentistä lunta. Viime tiistaina sain naureskella poskeni kipeiksi yliopiston mäen sirkusta, kun ihmiset paniikissa yrittävät saada autojaan pysymään edes paikoillaan. Onneksi mitään vakamapaa ei kuitenkaan sattunut.

Yliopistonmäki ja valtavasti lunta. Hyvä yhdistelmä.

Muita yksittäisiä muistoja koko matkan ajalta ovat, vierailut Castlecombin ja Lacokin pienissä kylissä, Stonehengen ja Aveburyn kivikasat, Lontoon matkat ja Pariisin tunnelmallisuus. Erityisenä kohokohtana mieleen on jäänyt jouluaaton illallinen pienessä ranskalaisessa perhebistrossa, jossa perheen isoisä soitti pianolla koko ruokailumme ajan. Ei siitä paljoa aidommaksi voi mennä. Ei ainakaan minun mielikuvissani.

Niin, ja asuuhan Bathissa brittejäkin. Ne on myös ihan kivoja.

Tähän loppuun muutamia yksittäisiä koko ajasta käteen jääneitä asioita:

- Henkilökohtaisesti suurin saavutus, tuorekelmun repäisemisen oppiminen!!!

- Monta uutta englanninkielistä sanaa ja ehkä muutama lausekin. "My nark is a quack, said privet eye to copper and made short work of his pint"

- Öylättirasia tavutetaan ruotsiksi Oblat-asken eikä obla-tasken.

- 3 tikkiä vasempaan nimettömään.

- Suomalaisella cheddarilla ei ole mitään tekemistä oikean juuston kanssa

- Ravintolat ovat Englannissa järjestään hinta-laatusuhteeltaan suomalaisia parempia

- Luetteloimaton määrä mainitsematta jääneitä asioita, joista voin kertoa laadukasta brittiläistä olutta sisältävän tuopin ääressä, sinä tarjoat!

Cheers!