Evakossa

Lauttasaaren asunto on VIHDOIN tyhjennetty. Ja nyt asustelenkin sitten väliaikaisesti evakossa Viikissä. Tuntuu kyllä aika hassulta kun ei ole mitään omaa kotia. Mutta Englannissa odottaa uusi asunto ja en malttaisi enää odottaa että päästäisiin lähtemään!

Ps. Huomenna yritän ehtiä postailemaan kuvia keskiviikon tappisuunnistuksesta ja Arcadan kick-off bileistä. :)

Kaaoksen keskeltä

Asuntoni tämän hetkistä tilaa voi kuvailla kahdella sanalla: TOTAALINEN KAAOS! Istun täällä kaiken roinan ja laatikoiden keskellä ja yritän epätoivosesti saada aikaan edes jonkunlaista järjestystä. Asunto pitäisi olla tyhjennetty (kalusteita lukuunottamatta) lauantaihin mennessä, jolloin uusi vuokralainen muuttaa sisään ja minä muutan väliaikaisesti viikkiin. En vain ymmärrä miten olen kolmen vuoden aikana onnistunut raahaamaan tänne niin paljon turhaa tavaraa ( tai oikeastaan miksi olen säästänyt kaikkea turhaa roinaa)! Olen jo heittänyt pois säkillisen käyttökelvottomia vanhoja vaatteita ja kolme pussillista vein vaatekeräykseen. Lisäksi pitäisi samalla yrittää miettiä mitä vaatteita otan mukaan kun lähden vaihtoon Englantiin ja mitä jätän suomeen...Äääh!

 

Mutta nyt eilen lupaamani viikonloppukuvat.

 

Lauantaina saatiin vihdoin aikaiseksi jo kauan suunnitteilla ollut tyttöjenilta farmasiatyttöjen kanssa. Käytiin ulkona syömässä Mamma Roosassa.

 

 

Oli ihana käydä läpi toisten kuulumiset kun on kesän aikana tullut nähtyä niin harvoin.  Varsinkin nyt kun farmaseuttiopinnot ovat ohi ja vain osa meistä jatkaa proviisorivaiheelle tulee nähtyä yhä harvemmin. Mutta hyvistä ystävistä pitää pitää kiinni, vaikka se vaatisikin vähän ylimäärästä vaivannäköä ja kalenterin käyttöä. :)

 

Sunnuntaina kävin yhden hyvän ystävättären kanssa lintsillä. Linnanmäki on jotenkin niin nostalginen paikka. Siitä tulee mieleen lapsuus, hattaran tuoksu ja huolettomuus.

 

 

Jännä kyllä, linnanmäellä myös huomaa kuinka vanhaksi itse on tullut. Ei sitä vain enään jaksa juosta kaikissa laitteissa monta kertaa niinkun pienenä..Mutta kivaa oli! On hyvä päästää sisäinen lapsi valloilleen silloin tällöin.

 

Mutta nyt pitää palata tavaroiden pakkaamisen pariin. Huomenna olisi tarkoitus mennä katsastamaan  tunnelmaa ja uusia opiskelijoita tappisuunnistukseen (= farmasian fuksiaiset). Jännä nähdä millaisia uusia opiskelijoita farmasialla tänä vuonna aloittaa. :)

Maalla

Taas maanantai. Ja pitäisi kiirehtiä töihin. Ennen sitä ajattelin kuitenkin nopeasti kirjoittaa vähän kuulumisia tänne. Perjantaina kävin pitkästä aikaa kotona maalla. Otin sieltä vähän kuvia joita ajattelin jakaa täällä.

Mutta nyt pitää mennä! Postailen lisää viikonlopun kuvia kun tulen kotiin (jos ehdin kaiken tavaroiden pakkauksen keskellä). Hyvää maanantaita ja alkanutta viikkoa kaikille!

Keskiviikkokuplivaa

Pientä luksusta arkeen näin keskiviikkoillan ( ja ehkä myös  Anssin kotiinpaluun) kunniaksi. :)

Uusi viikko

Maanantain ja uuden viikon kunniaksi olen tänään yrittänyt olla erityisen aktiivinen ja aikaansaava. Olin vaihteeksi aamuvuorossa töissä, joten pääsin suht ajoissa kotiin. Kotona lekinkin sitten kotirouvaa; siivosin, tiskasin ja leivoin suklaa cookiesejä.

En siis todellakaan ole "kodin hengetär"-tyyppiä, mutta olen suuri herkkusuu, joten välillä innostun leipomaan. Yritin kerran aikaisemmin leipoa chocolatechip-keksejä, mutta silloin ne epäonnistuivat totaalisesti (liian vähän jauhoja). Tällä kertaa niistä kuitenkin tuli yllättävän hyviä. Ja nyt koko asunto ja rappukäytävä tuoksuu ihanasti vastaleivotuille suklaakekseille.

Syötyäni aivan liian paljon keksitaikinaa ja suklaakeksejä päätin mennä ulos kävelylle. Ulkona on ollut todella hieno sää, vaikka ilma tuntuukin jo kirpeän syksyiseltä ja viileältä. Kävelin Lauttasaaresta ruoholahteenpäin. Auringonlasku lauttasaaren sillalta näyttää aina yhtä ihanalta. Jo vaan sen näkeminen on hyvä motivaatio lähteä kävelylle (vaikka pakko myöntää, että viime aikoina tullut vähän passivoiduttua liikunnan suhteen).

Lauttasaari

Pihlajat ovat varma syksyn merkki

Poimin sisälle kesän viimeisiä kukkia

Nyt nukkumaan, hyvää yötä!




Sunnuntaibrunssi

Kävin tänään Tuulin kanssa brunssilla. Vihdoinkin jotain tekemistä! Pakko myöntää, että on kyllä ollut aika tylsää olla koko viikko yksin kun Anssi on Barceloonassa. Jossain vaiheessa sitä vaan kyllästyy omaan seuraansa. On tärkeetä että on omaa aikaa, kunhan sitä ei ole liikaa. Nykyään on vain niin hankala nähdä kavereita kun kaikilla on niin omat aikataulut ja elämät. Doodle-äänestys on melkein pakollinen, jos on mitään toivoakaan nähdä isommalla porukalla kerralla. Ja silloinkin se pitää tehdä ainakin kuukausi ennen varsinaista tapaamista...Noh onneksi ollaan saatu sovittua (doodlen avulla) tyttöjen ilta ensi viikolle.

Mutta siis, olin kirjoittamassa brunssista. Käytiin kahvila/baari Fannyssa Sinebrychoffinpuiston vieressä Bulevardilla. Kiva pieni ja kotoisa paikka. Oli myös kohtuullisen edullinen brunssiksi, 16e ja löytyi vaikka mitä syötävää. Minusta ainakin tuntuu, että söin koko viikon edestä. Croisantteja, tuulihattuja, vesimelonia, kinkkua, karjalanpiirakoita munavoilla... Mikä siinä on, kun ihminen ei koskaan opi syömään kohtuudella buffetissa? Mutta hyvää oli, että siitä en ainakaan valita.

Vaihtoon lähtö lähenee päivä päivältä, enään kuukausi! Ensi viikolla pitäisikin alottaa tyhjentämään asuntoa, sillä minulle tulee vuokralainen asumaan tänne syyskuun alusta siihen asti kunnes palaan Englannista. Olen siis 1.9 lähtien käytännössä koditon! Onneksi pääsen muuttamaan Viikkiin evakkoon siksi aikaa kunnes lähdetään Englantiin.

Kesäkuvia part two - Tanska & Köpis

Lisää ihania kesäkuvia! Kesäkuun luppupuolella käytiin Anssin kanssa Tanskassa moikkaamassa siskoani, joka asu Ikastissaa Gyllandissa. Samalla reissulla käyiin myös Köpenhaminassa. Vaikka olenkin ollut Tanskassa monta kertaa en ollut aikaisemmin käynyt Köpenhaminassa. Todella kaunis kaupunki. Ja tansklaiset todellakin ovat iloista ja hauskaa kansaa, se ei ole pelkkä myytti tai yleistys. Päädyimme siihen tulokseen, että sen on pakko johtua kaikesta täysrasvapitoisesta ruoasta ja oluesta, jota tanskalaiset kuluttavat runsaasti.

Nyhavn - Köpenhamina

Köpenhamina

Legoland! Ja yksi kuva maailman ihanimmasta koirasta Luckysta.

Relaxing

Työviikko on vihdoin ohi minunkin osalta. Lauantaityöt meni yllättävän kivuttomasti, rauhallista mutta silti sopivasti asiakkaita. Nyt ajattelin vain rentoutua kotona, katsoa leffaa ja hemmotella itseäni pienillä herkuilla.

Onkohan minusta tullut vanha, kun olen mielummin lauantai-iltana yksin kotona katsomassa leffaa

kun weekendfestareilla? Vanha - tai sitten vain tylsä...Kai sitä on vain tullut liian mukavuudenhaluiseksi. Mutta illanistujaisilta tai drinkeiltä jossain kivassa paikassa en kyllä koskaan kieltäydy, joten ehkä olen vain nostanut rimaa illanvieton laadun suhteen ( heh, tai ainakin itse haluan ajatella sen niin). Viimenen asia mitä haluan on että muutun kotona nyhjääväksi sohvaperunaksi. Mutta ehkä siitä ei kuitenkaan vielä ole pelkoa

Asiasta kukkaruukkuun. Innostuin eilen kuuntelemaan vanhoja 20-50-luvun hittejä spotifysta. Miksi nykyään ei enään tehdä sellaista musiikkia?? Vanhoissa klassikoissa on vain sellasta aitoa glamouria ja tunnelmaa. Aivan eri luokan romantiikkaa kun nykyajan "rakkauslauluissa" (miettikääpä vaikka kuinka romanttinen flo ridan "whistle" biisi onkaan...) Toivottomana romantikkona ja nostalgikkona olen aivan fliiliksissä näistä vanhoista biiseistä. Joskus vielä aion pitää sellaiset hienot cocktailjuhlat 30-luvun tunnelmaan, ja siellä pitää soida tämä ihana klassikko.

 

 

Kesäkuvia part one - New York

Tajusin tänään, että elokuu on jo puolessa välissä! Syksy on ihan kohta täällä! Kai se on tässä vaiheessa vain myönnettävä, että kesä alkaa olla lopuillaan ja kaivettava kynttilät ja villapaidat esiin. Mutta ennenkuin siirryn ihan syystunnelmiin ajattelin vielä muistella mennyttä kesää ja esitellä ihania kesäkuviani. Koska kuvia on niin paljon esittelen niitä pienemmissä erissä.

Ensimmäisenä on vuorossa kesäkuun alku & farmaseutiksi valmistumislahja itselleni, eli 10 päivää New Yorkissa:

Manhattan

55st 7th avenue

 Central Park

Vapaapäivä

Tänään minulla oli pitkästä aikaa vapaapäivä keskellä viikkoa. Ihan mukavaa, vaikka se tarkoittaakin että olen lauantaina töissä. Mutta viikko menee nopeammin näin. Enään tasan kuukausi töitä jäljellä!

Olin suunnitellut nukkuvani hiukan pidempään aamulla, mutta sen sijaan heräsin siihen kun talonyhtiön kiinteistöhuoltomies soittaa ovikelloa klo 8.30. Siinä sitten menin avaamaan ovea ihan unenpöpperössä ja hiukset pystyssä. Kiinteistöhuoltomiehen oli tarkoitus tulla katsomaan mitä voi tehdä isolle ampiaisenpesälle ikkunani ulkopuolella. Hän vilkaisi sitä kerran ja sanoi: "Oho, se on aika iso. Ei tota kyllä itse uskalla mennä sorkkimaan. Täytyy kutsua ammattilainen".

Noh, ei kai tässä muu auta kun odotella, että joku tietää miten sen saa poistettua. En vain tiedä kuinka kayuan kestän asua noitten ampiaisnaapureiden kanssa... Eilen yksi ampiainen tuli sisään keittiön ikkunasta. Panikoin, juoksin makuuhuoneeseen ja uskallauduin ulos sieltä vasta aamulla.

Kuulostan varmaan hullulta. Ja onhan tämä koko tilanne kieltämättä vähän hullu.

Noustuani ylös suht aikaisin päätin ottaa vapaapäivästäni kaikki irti ja mennä keskustaan kiertelemään. Kävin ensin aamiaisella yhdessä lempikahvilassani, la torrefazionessa. Minusta on välillä ihanaa mennä yksin kahvilaan lukemaan tai vaan uppoutumaan omiin ajatuksiin. Siellä kuulee sitäpaitsi myös mitä mielenkiintoisimpia keskusteluja. Vaikka enhän minä siis tarkoituksella kuuntele, ihmiset vaan puhuvat kovaa.. (Busted)

Oli kivaa käydä kiertelemässä kauppoja, vaikka teki aika tiukkaa olla ostamatta mitään. Mutta olen ylpeä itsestäni: yksikään ihana villapaita tai takki ei tarttunut mukaan! Pysyin lujana jopa pokkarikirjakaupassa, joka yleensä kuuluu heikkoihin kohtiini. Mutta tiedän että pitää säästä Englantia varten.. Sen sijaan sorruin ostamaan irtokarkkia (paha kierre jäänyt päälle). Ja kun kerran olin ostanut karkkia päätin mennä katsomaan leffaa; - yksin. Välillä on hyvä tehdä asioita yksin. Miksi en voisi mennä katsomaan leffaa jos kerta tekee mieli ja minulla sattuu olemaan vapaata. Sitäpaitsi voi mennä katsomaan juuri sitä mitä itse haluaa nähdä. Suosittelen sitä kaikille. Se kasvattaa ihmisenä kun uskaltaa olla yksin ja miettimättä mitä muut ajattelee. Ja yllätyksekseni suurin osa päivällä leffassa kävijöistä oli yksin. Leffa oli kuitenkin pieni pettymys. Kävin katsomassa "Matkalla- on the road" ja minusta se oli vaan liian pitkä ja jopa vähän tylsä (joku true leffafanaatikko ja hipsteri varmaan on eri mieltä, mutta tämä oli minun mielipiteeni).

Illalla veljeni kävi katsomassa rikkinäistä pesukonettani ja kuten arvelin se on todellakin lost case. Ei siis auta muuta kuin ostaa uusi. Jey...

Huh, tulipa tässä nyt avauduttua ja vuodatettua. Ehkä minulla sittenkin on liikaa omaa aikaa kun Anssi on Barceloonassa...Mutta huomenna taas töihin. Hyvää yötä!

Viikko kuvina

Taas on viikko mennyt, enkä ole pahemmin ehtinyt kirjoitella blogia. Korvaan sen nytten kuvilla viikon tapahtumista:


Keskiviikkona vietettiin iltaa farmasistiystävien kanssa. Tehtiin hampurilaisia.  Anssilla ja Anssin kavereilla on lievä taipumus hifistelyyn, kun kyse on ruoanlaitosta. Kaikki sämpylöistä ranskalaisiin ja majoneesiin piti siis tehdä alusta loppuun itse. Mutta hyvää siitä ainakin tuli. Ja enhän minä valita niin kauan kun itse istun sohvalla viinilasillinen kädessä sillä aikaa kun pojat kokkailee keittiössä.



Torstaina näin töiden jälkeen pitkästä aikaa Tuulia. Käytiin "after work"-tapahtumassa kaivolla. Hauska ilta sekin.

Öinen Helsinki.



Perjantaina Anssilla alkoi loma. Käytiin sen kunniaksi ulkona drinkeillä ja syömässä ravintola Careliassa.

En ollut aikaisemmin käynyt Careliassa, mutta tämän käynnin jälkeen voin suositella sitä. Ruoka oli todella hyvää (kuvassa päivän kala, eli siikaa) ja hinta-laatusuhde hyvä.  Myös paikka itsessään on mielenkiintoinen, sillä ravintola on rakennetty vanhaan apteekkiin.

Lauantai aamu.

Tämä viikko on kyllä ollut poikkeuksellisen täynnä kulinaarisia kokemuksia. Lauantaina söin lounaaksi sushia toista kertaa elämässäni ja tällä kertaa jopa pidin siitä. Olen aina tuntenu itseni hiukan juntiksi koska en tykkää sushista, mutta nyt sekin asia on korjattu. 

Lauantai-iltana Anssi teki sitten sen kanttarelli-risoton viime viikonloppuna poimituista kanttarelleista. On se vaan kivaa kun on joku joka osaa kokata vaikka itse olen niin toivoton kokki.

Jälkkäriksi tehtiin jotain mitä olen aina halunnut kokeilla tehdä itse: macaroneja. Ja niistä tuli yllättävän hyviä! Olen jotenkin kuvitellut että macaronien teko on vaikeata, mutta ilmeisesti ainoa vaikea asia on saada niistä nätin näköisiä. Okei, nämä ei ehkä näytän ihan niiltä kahviloiden söpöiltä vaaleanpunaisilta unelmilta, mutta hyviä ne ainakin oli ja harjoittelu tekee mestarin!

Tästä blogista on jotenkin tullut hyvin ruokapainotteinen. Yllättäen iso osa elämää menee syömiseen. Mutta olen itseasiassa vasta viime vuosina oppinut arvostamaan hyvää ruokaa ja oppinut maistamaan uusia ruokia. Voisi melkein sanoa että siitä on tullut jonkin sorttinen amatööritason harrastus. Joten varmasti tulee lisää ruoka-aiheisia postauksia tulevaisuudessakin. Yritän kuitenkin kirjoittaa myös muista asioista, vaikka välillä tuntuukin, että elämä pyörii syömisen ympärillä (hyvässä ja huonossa)..Hyvässä ruoassa parasta on kuitenkin se, kun samalla voi nauttia myös hyvästä seurasta (vähän kliseistä, tiedän, mutta silti totta).

Mitäs muuta elämääni sitten kuuluu...Huomenna alkaakin taas uusi viikko. Anssi lähtee kurssimatkalle Barceloonaan, joten minulla on koko viikko omaa aikaa. Tekeminen ei ainakaan lopu kesken kun on miljoona asiaa mitä pitäisi hoitaa. Enään kuukausi töitä, sitten viikko lomaa ja sitten muutetaan Englantiin! Tein viimeviikolla listan kaikesta mitä minun pitäisi tehdä ennen Bathiin muuttoa. Ei mikään lyhyt lista voin kertoa...Mutta nyt on ainakin lennot varattu ja kämppä hyväksytty, joten voin vetästä yli ne pre-Bath-to-do-listaltani.

Btw, minua selkeesti rangaistaan jostain mitä olen tehnyt jossain aikaisemmassa elämässä. Vimme viikolla pestessäni pyykkiä pesukoneeni meni rikki ja meinasi syttyä palamaan. Pari päivää sen jälkeen huomasin, että ikkunani ulkopuolella on vesimelonin kokoinen ampiaispesä. En ole erityisen tykästynyt ampiaisiin, varsinkaan kun niitä on tuhansia ikkunani ulkopuolella...

ORDNING & REDA

Eilen aamulla, kun olin lähdössä töihin, huomasin jotain hämmentävää: ulkona on alkanut tuoksua syksyltä! Missä vaiheessa kesä (tai noh, "kesä") on ehtinyt loppua!?

Mutta minähän en anna sen lannistaa itseäni. Oikeastaan, kuulun niihin harvoihin ihmisiin jotka pitävät syksystä. Älkääkä ymmärtäkö väärin, rakastan kesää ja varsinkin kevättä, mutta syksyssä on vain tiettyä tunnelmaa. Pidän siitä kun ilmat viilenevät ja voin taas pukeutua ihaniin villapaitoihin. Pidän keltaisista lehdistä ja siitä kun voin hyvällä omallatunnolla olla kotona viltin alle käpertyneenä ja lukea hyvää kirjaa. Ja kohta voi taas polttaa kynttilöitä!

Syksy on myös aina tarkoittanut minulle uuden alkua. Kesä loppuu ja koulu alkaa; uudet harrastukset ja uudet ihmiset. En ymmärrä miksi uutta vuotta aina hehkutetaan aikana aloittaa alusta, kun oikeasti syksy on parasta aikaa uusille aluille. Itse ainakin olen aina syksyllä intoa ja puhtia täynnä aloittamassa kaiken maailman uusia harrastuksia ja teen "syyslupauksia", joita en kuitenkaan tule pitämään. Joka syksy lupaan opiskella ahkerammin tai aloittaa treenaaminen kunnolla ja vaikka en pitäisikään kaikkia lupauksiani on jo uuden suunnittelu itsessään kivaa ja jännittävää. Varsinkin tämä syksy merkitsee uuden ja jännittävän alkua, sillä syyskussa lähden vaihtoon Englantiin Bathin yliopistoon!

Syksyn tuoksusta inspiroituneena päätin sitten tänään käydä hankkimassa itselleni uuden kalenterin. Suuntasin töiden jälkeen happy placeiini (eli akateemiseen kirjakauppaan) ja sieltä mukaani tarttui aivan ihana ja aivan liian kallis ORDNING&REDA nahkakantinen kalenteri. Olen aina haaveillut kunnon "aikuiskalenterista" ja kun näin tämän ihanuuden en vain voinut vastustaa sitä. Mutta onhan se paljon hauskempaa alkaa suunnittelemaan syksyä kun asiat voi kirjoittaa tyylikkääseen mustaan kalenteriin.

Nyt pitäsisi vain alkaa täyttelemään siihen kaikkia syksyn aikatauluja. Tajusinkin juuri tänään, että Englannin muuttoon on enään reilu kuukausi aikaa ja ennen sitä pitäisi ehtiä tehdä vaikka mitä! Asunto pitäisi tyhjentää, netti irtisanoa ja lentoliputkin on vielä hankkimatta! Töissäkin pitäisi vielä käydä..

P.s. Minulla oli harvinaisen tylsä ja rasittava päivä töissä eilen, mutta päivä parani huomattavasti kun sain pienen yllätyksen tultuani kotiin. 

Mökkeilyä

Viikonloppu tuli siis vietettyä Anssin vanhempien mökillä. Tehtiin kaikkia perinteisiä mökkiasioita: uitiin, saunottiin, soudeltiinn järvellä ja syötiin aivan liian paljon. Mikään ei ole yhtä rentouttavaa kuin suomalainen järvimaisema. En tiedä mikä siinä on. Siellä vallitsee sellainen seesteinen rauhallisuus. Harmi vain, että myös hyttyset viihtyvät suomalaisessa järvimaisemassa. Ja nyt minulla on lähempänä miljoona ikävästi kutiavaa hyttysenpuremaa.



Käytiin myös sienimetsässä hyttysten syötävinä. Kanttarelleista olisi myöhemmin tarkoitus tehdä kanttarellirisottoa. Tai Anssin olisi tarkoitus tehdä. Itsehän en osaa edes keittää riisiä polttamatta sitä pohjaan. Olen aika onneton kokki. Mutta onneksi minulla onkin oma personal master chef.

Ja rapukausi on ainakin minun osaltani virallisesti avattu. Itse ravustetuilla ravuilla kaiken lisäksi! Hassua ajatella että pienenä kävin joka syksy perhetutun vuositaisissa rapujuhlissa koskaan syömättä ravun rapua (olin lievästo sanottuna nirso lapsena) ja nyt en voi saada niistä tarpeekseni.

Vaikka ulkona alkaakin jo tuntua syksyltä ei se estä juomasta kesäisiä mohitoja.